Nyt on toinen puoli paatista paljaana, alkuviikosta löträämään kyllästeillä jos säät sallii. Alunperin tarkotus olisi ollut kyllästää lauantaina, muttakun ne säät ei sallineet.

Tosiaan nää hommat olis parempi tehdä keväällä, mutta mä epäilen suuresti onko mulla keväällä aikaa tähän urakkaan. Ja siitä on niin pitkä aika, ko toi vene on saanut viimeks mitään kyllästettä itteensä, joten nyt ko on aikaa niin miksi ei.

Pari päivää sitten oli upea auringonlasku, toimi samalla valomerkkinä, että nyt nainen jumalauta kotiin sieltä veneeltä.

Kyljistä otettiin ensin lakat skraban ja kuumailmapuhaltimen avulla pois, jonka jälkeen hionta Feston epäkeskolla 80-hiomapaperilla. Keväällä viimeistelen hionnan hianommilla karkeuksilla.
Pohjasta skrabasin enimmät lakat pois, jonka jälkeen hionta 60:llä hiomapaperilla.

Heitin kokeilumielessä boracolia veneen kyljen ylimpään lautaan sekä ruffiin + sisälle muutamiin paikkoihin. Tästä syystä siis ylin lauta tummempi kuvissa.
Yllä kuva heti boracolin laiton jälkeen, alla otettu kuva tunti laiton jälkeen.
Ylemmässä kuvassa näkyy tummempi läntti reunalistan alapuolella. Olin vähän skeptinen boracolin suhteen, mutta ihme kyllä läntti muuttui huomattavasti huomaamattomammaksi. Läntti näkyi siis ennen boracolilla käsittelyä kuivassakin puussa selkeästi.

Käsittelin myös ruffin boracolilla. Ikkunanpielistä tuli mielettömän kauniin väriset, huono kamera ei tuo oikeutta upeelle punasen sävylle. En vielä perjantaina kerennyt kannelle pomppimaan, joten en tiedä miten hyvin boracol puri ikkunanpielien tummentumiin. Ne on vähän pahempia mitä kyljissä.

Löysin ensimmäisen mädän kohdan veneestä, paskanmarjat. Ei kyllä oo mitenkään kriittinen kohta, ruffin seinässä, kannen alapuolella. Kokeilin kantta ulkopuolelta, ja ruffin seinää, kummassakaan ei oo lahoa onneksi. Paikka on siis se, josta oli ikkuna rikki ja josta oli satanut lunta/vettä sisään, plus kipparin penkki pätevästi keräämässä lunta siihen.

Nyt viimosiin hiomisiin ennenkö mun pitää palauttaa festo työkaverille.

glorkki

Parempi myöhään kuin milloinkaan.. Oon vasta nyt syksyllä löytäny aikaa veneelle, koko kevät meni kahden työpaikan välillä juostessa ja kellon ympäri ja sen yli hommia tehdessä.

En mä olekaan ihan niin kädetön puuveneen kanssa, mitä oletin, mut ihan varmuuden vuoksi kysyn kaiken kaikilta moneen kertaan, ja koska minä, niin kaikki opitaan kumminkin kantapään kautta.

Joka tapauksessa, en nyt hirveästi kerkeä kirjotella. Kyljet on vedetty puulle (syksy parasta aikaa tehdä tämä, tiedetään...), huomenna löträän jonkun uuden vanhan litkun kanssa jota frendi suositteli, josta en ollut ikinä kuullutkaan mut kokeillaan nyt. Perjantaina / lauantaina pöötä kylkiin ja ehkä pohjaan jos pohja vaikka olis tarpeeks kuiva, ja ruffiin varmaan siinä samalla. Mä aattelin taas kokeilla kantapään kautta oppimista, ja jättää puun paljaaksi (ilman lakkaa) talven ajaksi.

Niin. Veneen kylki ja pohjat melkeen valmiita, tai no, pohjasta joutuu hioa vielä 3/5, mut eiköhän sen saa huomenna tehtyä. Toivottavasti.
Ruffi on myös hiottu, mut keulahytille en oo vielä tehnyt mitään. Sisältä oon yrittäny hioa äärimmäisen surkealla hiomakoneella, mutta oon löytäny itsestäni upean adhd-puolen. Istun hiomassa yhtä nurkkaa, käännän hetkeksi katseen muualle ja huomaan jotain mielenkiintosempaa hiottavaa, ja pomppaan sinne hiomaan. Kohta nään taas jotain vielä mielenkiintosempaa, ja taas vaihtuu paikka. Sitten muistan sen alkuperäisen, "tärkeimmän" paikan, ja meen takas sen kimppuun, kunnes rumba alkaa taas alusta.

Mulla on ihan paras työkaveri mukana hommissa, tyyppi on vetäny suurimman osan kyljistä ja pohjasta mun pomppiessa hytin sisällä paikasta toiseen. Mullahan oli kova tavoite, etten tee keulahytissä mitään koskaan ikinä, mut eiköhän keulahytin katon kaaret oo kadottanu maalipintansa sieltä sun täältä.....

Oli muuten viimeinen kesä Ruusan (lasikuituveneen) kanssa. Hirtti kiinni isosiskon kanssa, joten vene menee nyt keväällä myyntiin. Ruusa on rutkasti paremmassa kunnossa nyt, ko mitä se oli sillon ko ostettiin se. Jos löydän aikaa, teen Ruusaan vielä pohjamaalirempan, niin sit voin sanoa, että siinä on luotettava vene. Siitä on nimittäin kerennyt jo hajota ne oleellisimmat, mitä veneestä voi hajota. Moottori meni ensimmäisten joukossa vaihtoon, samoten ohjausvaijeri. Nyt viimesimpänä systeri ajo veneen päin laituria. No, korjaaja korjaa.
Ruusan kanssa on kyllä sattunu ja tapahtunu. Tän kesän hittiepisodi oli, ko oltiin Sapokassa tulossa mökiltä broidin kanssa. Broidi oli ohjaamassa, oltiin vikan laiturin kohdalla ennen omaa laituria, ko broidi huutaa, että tää ruori halkes kahtia. Olin että "Mitä, miten niin halkes kahtia...?" Broidi nostaa kaks ruorinpuoliskoa ylös kattoluukusta. Vaihdettiin äkkiä broidin kanssa paikkaa, mä menin "ohjaamaan" ja broidi kannelle. En varmaan ikinä unohda sitä fiilistä, ko broidi vaimoineen osottaa kannelta, että "käännä oikealle, oikealle", ja mä yritän kääntää kymmenmetristä venettä oikealle vääntämällä kaksin käsin ~sentin paksuisesta ruorin akselitapista. Olotila oli jotain hysteerisen naurun ja epäuskon väliltä.


Eiliseltä. Alimman laudan lakat otettu nyt jo poies. Ruffin väri on vähän epätasainen vaikka hiottiin se tasaisesti, pitää koittaa viä saada paremmaks väriä.

Ennen ja jälkeen.

Getting there..

Telakkahurtta

Uwanja's Rufus "Rudo" 10.09.13

Broidi kävi eilen rakentamassa kakkosnelosista kehikon telttakatosta varten. Mä en oo ite vielä nähny sitä, meen ens viikolla vetää kyljet puupuhtaaks, sit pressu päälle.

staring into space..

Netistä bongattu. Pätee erittäin hyvin myös veneiden korjaamiseen.

Kuvia kesältä.

Varma syksyn merkki, ko veneitä alkaa nousee ylös. Munki "kesä"loma lähestyy loppuaan, ens viikolla takas duuniin.

Mun kesä meni lomailun sijasta duunissa kellon ympäri ja sen yli duunipäiviä tehden.


Laskettiin vene vesille ennätysmyöhään, vasta viikko ennen juhannusta.
Kuvassa siis auton ikkuna, minä, Ruusa ja sen vasta maalattu pohja, oma koira ja siskon koira. Nostettiin Ruusan vesilinjaa vähän ylemmäs keulasta ja perästä, heti näytti huomattavasti siistimmälle.

Peilikuva veneen kiillotetusta kyljestä. On muuten puisen kasin kylki.
Ps. kuva leventää. ;D

The Tall Ships Races. Kaikki päälle sata purjelaivaa kulki mun duunipaikan ohitse.

Purjelaivojen lähtöpäivänä, lauantaina, olin - ylläri - duunissa, kasien MM-skabat alko muistaakseni seuraavalla viikolla. Likka, broidi kavereineen ja äiti tuli kattomaan purjelaivoja.

Duunipaikan seinältä.

Tää foto on kyllä keväältä, tehtiin koulukaverin fiskarin Perkinsiin huolto ja asennus näyttötyönä. Ulkona (ja veneessä) oli seitsemän astetta lämmintä, näpit ihan jäässä. Voittajafiilis, oikee ala tullu valittua.

Saatiin vieraita Norjasta..

Siran vesillelaskun jälkeen ne läks Katajanokalle. ;)

Tulihan siel mökilläki oltua muutaman kerran.

Kippari veneensä, (ite tekemän!) kanoottinsa ja koiransa kanssa.

 

Veljenvaimon ottama kuva, sen mielestä mun ja systerin rakentama grilli oli jollain tapaa huvittava. Hyvin toimi !

Telakkanaapurit

Nää lähtee siis keväällä joko veneiden taivaaseen tai jonkun todella onnettoman ihmisyksilön hoiviin.

Koneen irrottelua

Lauantaina aloitettiin koneen irrottaminen, kaikki muu lähti suht iisisti veke paitsi akselin kaksi mutteria ja pulttia. Ne ei vaan tahtonu lähtee siitä, enkä jaksanu kymmenen tunnin työpäivän jälkeen tapella niiden kanssa. Bastards.
Kuvia en yllättäen öljysillä käsillä pahemmin räpsiny. Merkkasin varuiks sähköjohdot frendin lainaamalla dymolla..
Vähäsen jännäkakatti, että mitenköhän osaan yksin ton koneen kanssa tapella, ko en tosiaan paljoo paskaakaan koneista tiedä, mut hyvinhän se meni, ko frendiki tuli ihmettelemään projektia.

Sunnuntaina toinen duunikaveri infos, että hei, nää mun venettä ympäröivät raatoveneet häipyy täältä keväällä, sit olis tosi hyvin tilaa nostaa moottori pois, että kannattaisko mun jättää se kevääseen niin pääsisin vähemmällä vaivalla? Hehh. No, ei ainakaan sit keväällä tartte tapella koneen irrottamisen kanssa.

Röökitauolla. Tuhkis pätevästi bensatankin päällä.

Sunnuntaina tulin skrabaamaan veneen toista pohjaa, mut en sit loppujenlopuks jaksanu skrabaa siitä ko puolet; tuuli pöllytti koko aika myrkkymaalit silmille. Istuskelin sit veneen kannella ja rapsuttelin hilseileviä lakkoja pois ja odottelin, että likka tulis käymään mun äidin kanssa veneellä ja hakis mut kotio syömään. :)

Keulakansi. Se onki muuten mäntyrimaa, eikä mahonkia, niinkö olin aiemmin muka kattonu. Keskellä oleva lauta on mahonkia..
Mä en ymmärrä mitä vasemmalla puolella olevien rimojen saumausmassalle on käyny, ne on levinny rimojen päälle, ja ne on ihan eri tuntusta materiaalia ku peräkannella.
Taisiis kyl mie vähän ymmärrän, mitä niille on käyny. Vihree pressu makas tossa keulakannen päällä, ja siihen keräänty vettä, ja aurinko ku vielä porottaa koko kesän, ni aijai. Onneks saavuin paikalle onnettomine puuntyöstötaitoineni.

Projektista on muuten tähän mennessä tullut mulle matkakulujen (jotka on ihan mitättömiä, etenki ku kuljin ekan kuukauden pyörällä veneelle) ja ite veneen hinnan lisäksi kuluja tasan nolla euroa. Kaikki työkalut on joko ollut jo olemassa tai oon pystyny lainaamaan niitä muualta, joko duunista tai frendeiltä. Lucky me. Vaikka sithän niitä kuluja alkaa tulla, ko pääsee läträämään kyllästysaineiden ja lakkojen kanssa.

Kotiki alkaa muistuttamaan lähinnä jotain venevajaa, ko aina tuo kassillisen tavaraa mukana veneeltä tullessaan..

Mun ekaluokkalainen on oppinut muuten lukemaan ! Ensimmäinen sana, jota ei oltu opeteltu koulussa, ja jonka likka luki ilman mitään apua, oli "köli" ! Edelleen, tuleva veneenrakentaja. ;)